Usko löi nyrkin vaahteraviilutettuun neuvotteluhuoneen pöytään.

- Kauppa ei käy!, hän mylvi.

Toivo selaili kuumeisesti diaesityksiään tietokoneensa uumenista ja koetti konekirjoittajamaisesti erilaisilla näppäinyhdistelmillä valjastaa hieman alitehoisen projektorin tuottamaan graafista tilastotietoa nypykkäkuvoiseen keltaisenharmaaseen seinään. Lopulta seinällä hehkuva kuvannuslaitteen logo hävisi vilkkuen ja tilalle ilmestyi erilaisia pylväsdiagrammeja, joiden välittämä viesti ei näyttänyt mairittelevalta edes harjaantumattoman katsojan mielestä.

Mies2023 tajusi olevansa liemessä. Iskukuumennetun maidon puutteesta kärsivän tulikuuman kahvin agressiivinen hörppiminen ei tuonut helpotusta, vaikka veikin ajatukset sekuntin murto-osaksi suun kipureseptoreista välittyvään fyysiseen tuskaan.

Palaveri oli yllätyksetön ja häkellyttävän lyhyt. Kaikille osallisille oli alusta lähtien selvää, että tuotteessa ei ollut mitään moitittavaa. Vika oli markkinoinnissa. Itseasiassa kenenkään ei edes ollut tarpeen sanoa sitä suoraan.

- Kuukauden päästä uusi status check, odotamme nousujohteista tulosta, totesi Usko palaverin päätteeksi. Toivo sulki tietokoneensa, irroitti kiusoittelevan hitaasti erinäiset siihen liitetyt kaapelit ja katsoi isällisesti Mies2023:n häpeileviin silmiin.

- Bagatellipizza, Toivo tokaisi ja nousi paikaltaan.

Toivolla oli harvinainen, mutta sitäkin kiinnostavampi tapa sanoa toinen toistaan oudompia lausahduksia kesken kokousten. Jos Mies2023 olisi ollut vähemmän mietteissään, hän olisi saattanut naurahtaa tälle ilmeisen nerokkaalle, italialaista roskaruokaa väheksyvälle, näennäisen irralliselle heitolle. Mutta nyt hänen aivojensa veri oli pakkautunut tunnekeskuksen alueelle pumppaamaan säälimättömästi paitsi kipua, myös häpeää ja mitättömyyden tunnetta ympäri koko lihaksikkaan ylävartalon.

Tunnit kuluivat ja ihmiset poistuivat. Viimeisenä lähti Ulla.

- Mennään joku päivä lounaalle japanilaiseen, moikka!, huikkasi Ulla huolettomasti, eikä taaskaan tarkoittanut mitä sanoi. Ulla kyllä piti sushista, mutta ei ollut koskaan käynyt pyynnöistään huolimatta nauttimassa sitä Mies2023:n seurassa.

Mies2023 vajosi työpisteensä äärellä ajatuksiinsa.

Todellakin tuote oli päällisin puolin kohtuullisessa kunnossa. Ehkä hiukan jurosti koteloitu, mutta kuitenkin ammattikäyttöön suunniteltuna sen verran laadukas, että pintaviat eivät haittaisi käytettävyyttä. Järeän ja vahvan kotelon sisälle oli piilotettu uskomattoman paljon insinöörityön taidonnäytteitä, jopa siinä määrin että kilpailijoilla olisi vaikeaa pärjätä monipuolisuudessaan samoilla markkinoilla. Lisäksi tuotteen vahvuuksia olivat käytön helppous, käyttövarmuus ja kohtuullinen huoltovapaus.

Oikeastaan tuotteessa sinällään oli vain yksi vika: Tuo kaikki huippulaatuinen teknologia oli saatu mahtumaan niin kompaktiin pakettiin, että potentiaaliset ostajat pitivät tuotetta monesti leluna, sellaisena jolla kyllä harjoitustyötään tekevät opiskelijat mielellään harjoittelevat, mutta jota ammattilaiset eivät mitenkään voisi ottaa vakavasti. Lähes kaikki kilpailijoiden tarjoamat tuotteet oli koteloitu huomattavasti väljemmin, monesti myös kauniimmin, mutta sisälsivät paljon hukkatilaa. Tämä seikka oli varsin huvittava osoitus ihmisten huonosta kyvystä arvioida kokonaisuuksia. Tuotteella oli selkeä vahvuus, joka kääntyi asiakkaiden silmissä heikkoudeksi.

Mies2023 hymähti mietteissään ajatuksilleen. Ostajan ja myyjän rajapinnassa ei riitä, että tuote on kunnossa. Kaikki perustuu  markkinointiin.

Mustanpuhuva näppäimistö aloitti hiljaisen laulunsa, jonka seasta oli erotettavissa erilaisia lausahduksia.

Mies2023 - halpa ja hyvä puoliso tositarkoituksella!
Mies2023 - Annetaan hyvään kotiin, keskinkertainenkin käy!
Mies2023 - Luotettavuutta, huumorintajua, rehellisyyttä!
Mies2023 - Alimittainen, Ylivoimainen!
Mies2023 - Hellä ja herkkä mies, olemme veljeksiä

Naputtelu hidastui, ajatuksen ohut lanka katkesi. Aikaansaannoksissa ei ollut terää, ei järkeä, ei sielua, ei iskevyyttä. Epävarmuuden värinä lihaksissa lisääntyi ja hikikarpalo kirposi Mies2023:n ohimolle.

Mutta kuten niin monesti ennenkin hädän ja epävoivon hetkellä, saapui sisäsyntyinen pelastus. Mies2023:n aivosolujen välissä sinkoilevat sähkövaraukset synnyttivät uusia kytköksiä, jotka pyyhkivät epäselvät viestit pois ajatusten liitulaululta ja tekivät tilaa täydelliselle kauneudelle. Sielun hämärästä iskevä mainoslause aloitti vääjäämättömän tiensä kohti realisoitumisen alttaria, jossa se saisi täyttymyksensä Mies2023:n näppärien sormien kautta. Hetki vielä...kohta se tulee...nyt!

Mies2023 kirjoitti rauhallisin mielin täydellisen mainoslauseen seuranhakunsa tueksi:

Mies2023 - Nyt!